Palasimme tänään upealta elämysmatkaltamme Kambodzhan koilliskulmasta Rattanakirista. Mennessä yövyimme Mekongin rannalla Kratien kaupungissa, jonka edustalla elää harvinaisia jokidelfiinejä. Veneemme lipui hiljaa tyynellä joella ja tuijotimme vedenpintaa. Ei mennyt kuin hetki, kun alkoi kuulua tuhinaa ja pintaan pulpahti vaaleanharmaa selkäevä. Ja pian myös toisella puolella venettä, sitten taas toisella. Naamaansa nämä kaverit eivät esitelleet, mutta terhakkaasti pyörivät veneemme ympärillä.
Seuraavana aamuna alkoi ajomatka kohti meille täysin tuntemattomia maisemia. Tie muuttui Rattanakirin risteyksen jälkeen hiekkapäällysteiseksi ja ajovalot oli laitettava päälle valtavan pölyn vuoksi. Yhteensä yli 500 kilometrin ja viimeisen osuuden 55 lankkusillan jälkeen saavuimme perille punaisen pölyn peittämään Banlungin kaupunkiin. Tuli epäilys, oliko työläs ajomatka tekemisen arvoinen. Oli se! Siitä lisää lähiaikoina.
Seuraavana aamuna alkoi ajomatka kohti meille täysin tuntemattomia maisemia. Tie muuttui Rattanakirin risteyksen jälkeen hiekkapäällysteiseksi ja ajovalot oli laitettava päälle valtavan pölyn vuoksi. Yhteensä yli 500 kilometrin ja viimeisen osuuden 55 lankkusillan jälkeen saavuimme perille punaisen pölyn peittämään Banlungin kaupunkiin. Tuli epäilys, oliko työläs ajomatka tekemisen arvoinen. Oli se! Siitä lisää lähiaikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti