Kaupunkilomaa

Phnom Penh on taas piristynyt vuodenvaihteen hiljaiselon jälkeen. Kadut ovat täyttyneet autoista ja mopoista ja liikkeet avanneet ovensa. Koko viikonlopun kuului rummutusta, kun lohikäärmetansseja oli tilattu koteihin ja yrityksiin tuomaan onnea alkaneelle vuodelle. Pääsimme seuraamaan sellaista vastapäisen vakuutusyhtiön pihaan. Pelottavan näköiset punasilmäiset lohikäärmeet lämmittelivät ensin rakennuksen edessä, hyökkäsivät sitten sisälle kiertäen kaikki huoneet ja tulivat lopuksi tanssimaan villisti rakennuksen edustalle. Ehkäpä ripaus onnea tarttui samalla meihinkin.

Jukilla alkoi loma. Tarkoituksemme oli lähteä tällä viikolla Kepiin, ”siirtomaa-ajan hylättyyn pieneen rantakohteeseen” maan kaakkoiskulmassa. Tämä kuvaus piti paikkansa vielä viime vuonna, muttei enää. Soitin läpi viisi hotellia (joista kolme niin uusia ettemme ole niitä nähneetkään) ja kaikki olivat viimeistä huonetta myöten täynnä – keskellä viikkoa. Mietimme jo pikamatkaa jonnekin kaupunkilomalle, mutta tulimme siihen tulokseen, että tässähän meillä on kaupunki ja lomaa. Aloitimme jo käymällä kansallismuseossa ja muutakin yhtä eksoottista on suunnitteilla. Jopa päivän paistattelua uima-altaalla.

Ensi viikolla suuntaamme autonnokan kohti pohjoista: Kratieen ja Rattanakiriin, jossa yhtenä tehtävänä on etsiä Kambodzhan kansallislintu, jättiläisibis (giant ibis). Se kuuluu olevan maailman uhanalaisimpia lintuja ja muutamasatapäisestä kannasta noin 90 prosenttia elää Kambodzhassa, nimenomaan Rattanakirin alueella.