Kovin vaisulta näytti eilen alkaneen uuden vuoden juhlinta täällä Phnom Penhissa verrattuna itäiseen naapurimaahan. Pieni Chau Docin kaupunki todella kuhisi. Katumyymälät olivat täynnä punaisia uudenvuoden lyhtyjä ja välkkyviä valoja ja kadunvarret olivat keltaisenaan krysanteemeista ja miniappelsiinipuista. Vietnamissa uuden vuoden (jota siellä kutsutaan nimellä Tet) vastaanottoperinteisiin kuuluu myös pitää meteliä, jolla houkutellaan jumalia ja samalla karkotetaan pahoja henkiä. Ennen vuoden vaihtumista kaikki riidat on sovittava, velat maksettava ja koti siivottava. Uusi vuosi alkaa aina puhtaalta pöydältä.
Pienten alkuvaikeuksien jälkeen (laivamme oli pahasti myöhässä, saavuimme vasta pimeällä, meitä ei oltu vastassa ja hotellissa ei ollutkaan varausta…) Chau Docin reissumme oli oikein antoisa. Kaupunki koluttiin jalkaisin ja paikallisella syklolla (xe loi, kuvassa), syötiin vietnamilaisen keittiön anteja muovituoleilla neonvalossa, juotiin hyvää filtterikahvia jakkaroilla istuen kadunvarsikuppiloissa ja hamstrattiin elintarvikekaupan kaikki kolme valkoviinipulloa.
Pienten alkuvaikeuksien jälkeen (laivamme oli pahasti myöhässä, saavuimme vasta pimeällä, meitä ei oltu vastassa ja hotellissa ei ollutkaan varausta…) Chau Docin reissumme oli oikein antoisa. Kaupunki koluttiin jalkaisin ja paikallisella syklolla (xe loi, kuvassa), syötiin vietnamilaisen keittiön anteja muovituoleilla neonvalossa, juotiin hyvää filtterikahvia jakkaroilla istuen kadunvarsikuppiloissa ja hamstrattiin elintarvikekaupan kaikki kolme valkoviinipulloa.
Kaupunki on turisteille lähinnä läpikulkupaikka Vietnamin ja Kambodzhan välillä. Reissumme kolmantena päivänä herätimmekin jo huomiota ja meille huomautettiin, että tehän olettekin täällä todella pitkään. Neljännen kerroksen parvekkeellamme antennimeren tasossa väijyimme auringonlaskun aikaan seuraamassa päivän uusia veneturisteja, jotka palloilivat kadulla majapaikkaa etsien. Muuten ulkomaalaisiin ei juuri törmännyt. Kunnostauduimme myös retkeilemällä läheiselle Sam-vuorelle, jonka laelle kivuttiin mopon tarakalla kypärät päässä (Vietnamissa on kypäräpakko!). Teimme myös idyllisen veneretken kelluvaan kylään, kalaviljelylaitokselle ja muslimikylään joen varteen.
Meille luvattuun kahden tunnin venematkaan meni tullessakin reilusti enemmän, noin kuusi. Matkalla kivuttiin maihin ensin Vietnamin raja-asemalla ja sitten Kambodzhan. Joenvarsimaisemassa maiden välisen eron näki lähinnä siinä, että jos Kambodzhan puolella oli yksi tolppatalo muutaman sadan metrin matkalla, niin Vietnamissa niitä oli vähintään kymmenen. Mekong Delta onkin yksi Vietnamin väkirikkaimpia alueita, maan riisiaitta.
Voi miten tuntui suurelta ja hiljaiselta Phnom Penh kun ajelimme tuktukilla satamasta kotiin.
Meille luvattuun kahden tunnin venematkaan meni tullessakin reilusti enemmän, noin kuusi. Matkalla kivuttiin maihin ensin Vietnamin raja-asemalla ja sitten Kambodzhan. Joenvarsimaisemassa maiden välisen eron näki lähinnä siinä, että jos Kambodzhan puolella oli yksi tolppatalo muutaman sadan metrin matkalla, niin Vietnamissa niitä oli vähintään kymmenen. Mekong Delta onkin yksi Vietnamin väkirikkaimpia alueita, maan riisiaitta.
Voi miten tuntui suurelta ja hiljaiselta Phnom Penh kun ajelimme tuktukilla satamasta kotiin.
2 kommenttia:
Hei!
Kovin vaisulta täälläkin alkanut rotan vuosi vaikuttaa. Käytiin Kouvolassa China Centerissä ja puolet kaupoista oli suljettuina ilmeisesti vuoden vaihtumisen myötä. Tällä pohjanmmaalla tuoksuu jo keväältä (positiivisessa mielessä, en tarkoita lietelannan löyhkää) ja sumun seasta voi kuulla tinttien jo alkaneen keväisen konserttinsa. Jännityksellä kuitenkin odottelemme pääsyä tropiikin lämpöön.. laitetaan ensi viikolla telepaattisia terveisiä, josko toimisivat naapurimaasta tehokkaammin!
t. Heli
Kiitos kommentista, joku näemmä vielä seuraakin blogia :)
Oikein antoisaa matkaa teille!
Lähetä kommentti